Kansan kipukohta, selkä

Hyvää syksyä sinulle tämän blogikirjoituksen lukija. Olen Minna Outinen, OMT fysioterapeutti , OMT Fysioterapia Manukatin perustajia. Manukatin blogikirjoitussarja starttaa säännöllisenä tästä. Julkaisemme uuden blogitekstin noin kerran kuussa. Syksyn aikana Manukatin henkilökunta kertoo fysioterapiaan liittyvistä ajankohtaisista asioista, kukin oman erikoisalueensa ja kiinnostuksensa mukaan. Voit myös vinkata aiheita meille ja kysellä sinua kiinnostavista asioista.  Ota rohkeasti yhteyttä toimistomme palveleviin sihteereihin Piritaan ja Jaanaan, sähköpostilla fysioterapia @ omt-manukatti.com tai puh. 05 6106200. Anna palautetta kirjoituksista sekä kerro mistä haluaisit kuulla lisää.

KANSAN KIPUKOHTA, SELKÄ

Olen toiminut fysioterapeuttina lähes 30 vuotta, koko tämän ajan pääsääntöisesti yksityissektorilla. Valitsin tämän aiheen itselleni siksi, että selkävaivaiset ihmiset ovat suurimpia asiakasryhmiä, joihin fysioterapiassa törmäämme. Selkävaivat ovat hyvin yleisiä. Terveys 2000-tutkimuksessa todettiin, että 30 %:lla ihmisistä on kuukausittain selkäkipujaksoja. Joidenkin tutkimusten mukaan n. 80 % on elämänsä aikana kärsinyt selkäkivuista.  Selkävaivoihin löytyy kuitenkin hyvin harvoin selvää lääketieteellistä syytä.  Vain kymmeneen prosenttiin selkävaivoista löytyy lääketieteellinen syy. Loput vaivoista ovat toiminnallisia vaivoja, ja niitä pystytään hoitamaan.

MIKÄ ON TOIMINNALLINEN VAIVA?

Selkävaivojen syitä on kiivaasti tutkittu vuosien varrella. Anatominen ja biomekaaninen tutkimus on edennyt harppauksin ja ihmiskehosta tiedetään aina vain enemmän ja enemmän. 90-luvulla australialaiset tutkijat tekivät läpimurron tutkiessaan lihasten aktivoitumisjärjestystä keskivartalonalueella. He totesivat että kaikki liike kehossa alkaa syvän vatsalihaksen ( m.transversum abdominis) varhaisella kevyellä jännittymisellä.  Jo ajatus käden ojentamisesta vaikka kahvikuppia kohti, saa kevyen jännittymisen aikaan syvässä vatsalihaksessa.  Näin toimii siis terve, kivuton selkä ja keskivartalo.  Tutkijat huomasivat yllätyksekseen, että kivuliaassa selässä syvä vatsalihas aktivoitui viiveellä tai ei ollenkaan. Näin kävi myös silloin kun selkäkipu oli ohimenevää, jonka jälkeen lihasten aktivoitumisjärjestys ei palautunut ennalleen, vaikka itse kipujakso oli jo ohitse. Toiminnallinen häiriö on voinut olla jo pitkään ennen kipeytymistä. Kehomme ei aina toimi tasapainoisesti. Erilaiset työt ja harrasteet kuormittavat kehoa yksipuolisesti tai toispuoleisesti. Kehitämme pikkuhiljaa rasitusvammoja ja selkä on tärkeä risteyskohta kaikelle toiminnalle.

KIPU JA PELKO HÄIRITSEVÄT LIHASTEN OIKEAA AKTIVOITUMISJÄRJESTYSTÄ

Tutkijat siis huomasivat, että kehon syvimpien lihasryhmien tulee aktivoitua ensin, ennen pinnallisempien toimintaa. Kivuton keho toimii siis sisältä ulospäin. Tämä on hyvin luontaista, liike on siis silloin helppoa, elastista ja rentoa. Syvä vatsalihas (m.transversum abdominis) valvoo varhaisella aktivoitumisellaan, että keho toimii taloudellisesti ja oikea-aikaisesti.  Selkävaivoissa selän liikuttaminen muuttuu varovaiseksi, pinnalliset lihaskerrokset ottavat syvien lihaskerrosten roolin, keskivartalosta tulee jäykkä, liikkeet muuttuvat varovaisiksi.  Kivun välttäminen muuttuu liikkumisen peloksi, vaikka varsinaista akuuttia kipua ei enää olisikaan, ja näin on krooninen kipu jäänyt päälle. Lihakset nivelet, nivelsiteet ja välilevyt tarvitsevat monipuolista liikettä pysyäkseen terveinä.

TOIMINNALLISTA VAIVAA VOI HOITAA

Kaikkiin selkävaivoihin liittyy myös toiminnallista vaivaa. Moni lääketieteelliseen operaatioon, leikkaukseen, liittyvä vaiva voitaisiin hoitaa konservatiivisesti eli ilman leikkausta, mikäli riittävän ajoissa aloitettaisiin progressiivinen (etenevä)   kuntoutus ja maltettaisiin tehdä riittävän huolelliset ja realistiset tavoitteet yhteistyössä asiakkaan , lääkärein ja fysioterapeutin kesken. ”Haluan olla kivuton” voi olla epärealistinen tavoite tai  ”ota vaiva pois”,  mutta” mitä voin tehdä hallitakseni kipua ” on hyvä lähtökohta kuntoutumiselle.

Kivulias selkä voi hyötyä manuaalisista käsittelyistä; hieronnasta, mobilisaatiosta, manipulaatio ja fysikaalisista hoidoista, joita ovat lämpö, kylmä, syvälämpö ja sähköhoidot. Akupunktion on todettu olevan tehokas hoito kipuun. Kaikkein parasta näyttöä selkäkipujen hoidossa tutkimustenkin valossa on syvien lihasten täsmäharjoittelusta yhdistettynä manuaalisen käsittelyyn, jossa on sekä nivelten että lihastenkäsittelyjä.

LIIKE ON SIIS PARASTA LÄÄKETTÄ

Syvien lihasten uudelleenkouluttaminen vie aikaa, mutta suurin osa selkäkivuista paranisi, jos toiminnalliset viat tunnistettaisiin varhain.  Häiriöissä ja kivuissa liikkeet ohjautuvat väärin, liike ikään kuin ”vuotaa”.  Tärkeää on huolellinen fysioterapeutin tutkimus, jonka pohjalta laaditaan harjoitteet, sekä sopivat rentouttavat tai mobilisoivat hoidot. Omaharjoittelulla on suuri merkitys. On olemassa sanonta ”vain otettu lääke auttaa” , toisin sanoen  vain tehty harjoite auttaa.  Hyvä selän harjoite ei vaadi kuntosalille menoa, eikä erityisiä välineitä. Tärkeää on alussa säännöllisyys, päivittäiset lyhyet harjoitukset ja usein korjattu lanneselän ryhti ja asento. Tärkeää on pinnallisten lihasten rentoutumisen oppiminen ja syvien lihasten kevyen aktivoinnin tunnistaminen.

Syvien keskivartalon lihasten harjoittelu, ”syvisten”, kuten yksi neurologinen kuntoutujani hauskasti nimesi nämä tärkeät lihakset, on avainasemassa kansan kipukohdan eli selkäkivun selättämisessä.

Olen pohjannut kirjoitustani Helsingin Sanomien sunnuntailiitteen 15.6.2014 julkaisemaan tohtori, fysioterapeutti Hannu Luomajoen artikkeliin ”Kansan kipukohta”. Pääset lukemaan artikkelin tästä.

Mukavaa syksyn alkua t. Minna

 

 

 

Liity Manukatti-klubiin!

Manukatti-klubilaisena saan VIP-etuja ja tarjouksia sekä vinkkejä terveyteen ja liikuntaan liittyen suoraan sähköpostiini.

Minua kiinnostavat

Please leave this field empty.